Näin aluksi, anteeksi että jouduitte odottamaan! Toivottavasti pidätte ensimmäisestä osasta. Yritin parhaani, etteivät timantit näkyisi ja seinät olisivat kunnolla, mutta aina se ei onnistunut. Mutta tämä on nyt tämä! Toivon että kommentoitte!
- Hei ja kiitos kun tulitte seuraamaan tarinaa nimeltä Luukusta Lukaali!
Ja tässä tarinassa nimensä mukaisesti teemme luukusta lukaalin. Heh.
- Perheen talo on
niin karmaiseva etten oikeastaan haluaisi näyttää
sitä teille ollenkaan, mutta pakkohan se on kun olette sinne tulleet.
- Perheeseen kuuluu isä, Kalle.
- Sekä äiti Siiri ja lapsi Miisa.
Talo on karmaiseva heti alkumetreillä. Kun tullaan ovesta sisään, nähdään
tämä.
Ja toiselta puolelta eteistä tilanne näyttää tältä.
Vaaleanpunainen ovi oikealla on tie Miisan ateljeehen.
Ja juuri eteisen ensimmäisen kuvan vasemmalla sijaitseva ovi on
makuuhuoneeseen. (Ovea ei tosin näy)
Siirin ja Kallen makuuhuoneessa on kaikkea tavaraa, mitä ei olla haluttu
pois heittää, tai ne eivät mahdu mihinkään.
Suoraan eteisestä suoraan on keittiö. Varmaan kaikken karmaisevin
huone koko talossa.
Ja vielä olohuone.
Mäntyset pitävät pienen palaverin ennen purkua.
- Minun mielestäni kaikki joutaisi pois, Kalle sanoo.
- Mutta kaikki arvoesineet! Siiri sanoo vastaan.
Miisa katsoo hullunkurisesti vanhempiaan.
- Minun puolestani kaikki pois! hän sanoo.
- No kai tämäkin sitten joutaa, Siiri sanoo kun on käynnistetty purkutoimet.
- Tätä ei kyllä pois heitetä, jos minä saan päättää, sanoo Elli joka on
tullut auttamaan purussa.
Miisa ottaa viimeisiä nokosia tuolla sohvalla.
- Saatiin kaikki pois, sanoo Kalle kun purku on päättynyt ja tavarat
odottavat pihamaalla.
- Näin nopeasti! Aikaa jäi vaikka kuinka, sanoo Essi.
Siiri istahtaa sohvalle. Kai tämä nyt on ihan hyvä idea.
Elli ja Siiri menevät vielä sisälle katselemaan huoneistoja.
- Tämä on siis melko uusi talo vai? kysyy Elli.
- Kyllä! Siksi täällä ei ole vielä tapettejakaan, sanoo Siiri ja näyttää
samalla mikä huone on mikäkin.
- Olen nyt varannut teille kaksi yötä Mäntyharjun hotellissa.
Toivon että viihdytte!
- Mä-Mäntyharjun? Onko se se viiden tähden luksus hotelli? kysyy Siiri.
Miisa katsoo vanhempiaan. Milloin lähdetään?
Mäntyharjun hotelli oli todella mukava paikka, eikä ihme että sillä
oli viisi tähteä.
Ainakin Miisa oli sitä mieltä hyppiessään sängyillä.
- Niin, niin juuri! Keittiö sekä vanhempien makuuhuone hieman
maalais tyyliseksi. Olohuoneesta tumma ja Miisahan piti maalauksesta vai?
Pian paikalle saapui lisää työläisiä. Pekka ja Juhani. Heidän tehtävänään
oli tapetit ja maalaus.
Vähän ajan kuluttua:
- Nyt kun Juhani ja Pekka ovat tapetoineet ja sinä laittanut lattiat,
voisitko mitenkään rakentaa tuohon väliseinää ja uunikin tarvittaisiin.
- Selvä pyy!
Mennäänkö bongaamaan lintuja kun työt on tehty? kysyi Pekka.
Vähän aikaa kuluu:
- Oletko valmis näkemään uuden talonne? kysyi Essi kun Mäntyset
olivat palanneet kotiinsa kahden päivän kuluttua.
Kalle ja Siiri juoksivat täyttä laukkaa kohti ovea. Miisa oli jo unohdettu.
- O-Onko tämä meidän kotimme? Tapetit ja kaikki! sanoi Kalle astuessaan
sisään ovesta.
Eteinen toiselta puolelta.
Ja hieman toista puolta.
- Säästivät sittenkin tämän kirjahyllyn ja kuntopyörän ja... Balettitangon!
Vau mikä olohuone! Tämä on upea, sanoi Kalle ja katseli uutta
olkkaria.
Olohuone.
- Vau mikä huone! Miisan ateljee oli muuttunut vihreäksi unelmaksi.
Mutta mikäs ovi tuo on
Ja ovihan oli tie oikaan ateljeehen!
- Mitäs pidät? kysyi Kalle kulkiessaan Miisan ohi keittiöön.
- Onhan tämä hieno, ja tilaakin on, mutta väreistä ei pidä, sanoi Miisa
ja lähti keittiöön.
- Tämä keittiö, sen värit ovat upeat... Kerta kaikkiaan loistava!
Upea keittiö maalais kalusteineen.
Viimeisenä perheen vanhimmat marssivat makkariin.
- Tämä on ihan älyttömän upea! Siiri huudahti kun näki huoneen.
- Piditkö Miisa ateljeestasi? kysyi Essi.
Miisa vastasi myöntävästi ja koko perhe oli iloinen.
Kaikki olivat tyytyväisiä!
_____
Tässä ensimmäinen osa! Toivon, että piditte.
Kommentteja, jotta jatkan!
Mikä huone oli mielestänne paras?
Äänestäkää!
